.

.

lauantai 10. maaliskuuta 2018

Kevät keikkuen tulevi

Luvattoman kauan on edellisestä
postauksesta vierähtänyt aikaa.
Päivät ja viikot vain humahtavat johonkin.
Mutta tässä pieni kuvapläjäys
viime viikkojen uurastuksesta.
Itse kun katselee kuvia,
hämmästelee, kuinka paljon tapahtuu
pelkästään viikon aikana.
Tässä etuna on ehdottomasti
talon pieni koko, 64 m2. :)

Tammikuun loppupuolella oli aika asentaa EPS:t sekä lattiakaivot ja putkistot. Valua varten mittailtiin myös väliseinien paikat kohdilleen.
Ja tässä yhden sortin tilataidetta: lattialämmitysputkisto.
Maanantaiaamuna 5.2. mittari näytti - 19 pakkasta - ja piti valaa lattia. Jännitysmomenttia lisäsi se, että meillä oli illalla lento Roomaan. Valua siirrettiin keskipäivään ja se saatiin hoidettua aurinkoisen kirpakassa säässä. Valuletkun pituus taisi olla lähemmäs 30 m. Valu hautui muovin alla sillä välillä, kun...
...rakentajat kävivät Roomassa juhlimassa 26:tta hääpäiväänsä. <3
Kun reissusta palattiin, muovit poistettiin lattiasta ja mikä onni olikaan kävellä sileällä lattialla. Myös ikkunamuovit saivat kyytiä ja tällainen maisema avautuu olohuoneesta. 
Seuraavana työlistalla oli seinien koolaus, ikkunapielien teippaus, väliseinien rakentaminen (tällä kertaa teräksestä) sekä piipun muuraaminen. Lämminvesivaraaja kotiutettiin tekniseen tilaan. Valu luovuttaa melkoiset määrät kosteutta kuivuessaan ja sen poistamisesta huolehtii rakennuskuivain, joka vuokrattiin kuukauden ajaksi. Tämän kuvan oton jälkeen tilanne on ehtinyt muuttua melko lailla, mm. piippu saavutti tänään katonrajan.


Myös sähkömies on käynyt ensimmäisen kerran ja sai tällaista "sotkua" aikaan. :)
Lämmitykseen meillä tulee vesitakka ja sekin mallailtiin omalle paikalleen.
Ennen koolausta ja sähkömiehen käyntiä piti sisustussuunnitelman
olla aika lailla valmiina.
Tällä kertaa älysimme laittaa vahvemmat
koolaukset mm. keittiön kaappien sekä
kylpyhuoneen kalusteiden kiinnityskorkeudelle.

Vaikka toista taloa rakentaessa osaa
ottaa huomioon ihan eri tavalla asioita
kuin ensimmäisessä, niin yllättänyt
on nimenomaan suunnittelun ja
yksityiskohtien määrä.

Suunnitteluun on uponnut lukematon
määrä tunteja meiltä molemmilta
ja jokainen työvaihe
sisältää about 10 pienempää
huomioitavaa asiaa.

Eli ymmärrämme hyvin valmispakettien
suosijoita. :D
Mutta tämä on meille ainoa "oikea"
tapa rakentaa talo,
itse alusta loppuun saakka.
Ja vahva tunne on siitä,
että tämä jää myös viimeiseksemme,
tästä tulee se loppuelämän koti. <3