Kesäpäivänseisaus

Vuoden pisintä päivää elellään.

Viime postauksen jälkeen ei täällä päin

ole satanut tippaakaan vettä

- ennen kuin nyt,

sopivasti juhannusviikolla.

Säät ovat tällä mäellä olleet mitä upeimmat

koko toukokuun ja kesäkuun alun

ja viime viikot ovat kuluneet lähinnä

ulkoverhouksen teossa.

Ulkoverhoukseen valikoitui Uulan punamultamaali mustana sekä ikkunan- ja ovenpieliin perusruskea puuöljy.
Punamultamaali ohennettiin 1:1 homeenestosuojalla.

Porakaivoon asennettiin pumppu ja voi sitä riemua, kun ensimmäiset vedet suihkusivat ilmoille.
Ja vesi on todella hyvän makuista.
Kaivon syvyys on noin 120 m ja pumppu sijaitsee noin 50:ssä metrissä.

Tapetitkin on saatu seiniin, tässä eteisen seinää,
kyseessä vanha paperitapetti, jonka ostin Tori.fi:stä.

Makuuhuoneen - tai pikemminkin -nurkkauksen -
tapetti onkin sitten ihan eri maailmasta.
Saksalaisen muotisuunnittelijan suunnittelema kimalteleva tapetti.

Tämä mäki on pilvibongaajan paratiisi...

...välillä ihaillaan hehkuvaa läntistä taivasta...

...tai tulessa olevaa pohjoista.

Toisinaan, kun on sellainen olo, että asuu ihan keskellä metsää,
voi katsella mannertenvälisten lentokoneiden ylilentoa
(tässä ohittivat toisensa upeasti, eri korkeuksilla onneksi :)
ja yhtäkkiä tunteekin olevansa ei ihan niin keskellä metsää.

Jylhäkallion ylpeys - Vili the Cat.

Ja tässä... hhmmmm, nuorempi poika totesi, että näyttää ihan katkaravulta. :D

Eräänä kauniina toukokuisena iltana, kun stressipisteet olivat kohtuu korkealla,
komensin isännän käynnistämään moottoripyörän ja
suunnattiin Kallon kauniille kallioille.
Pienikin paussi raksahommista tekee välillä hyvää.

Nyt koitetaan malttaa juhannus hiukan levätä ja

sen jälkeen viimeistellä ulkoverhous ja vetää vesi jopa taloon saakka.

Oikein rauhallista ja rentouttavaa juhannusta!

Vuosipäivä

Kevät on saapunut kaikessa kauneudessaan.

Tänään on tasan vuosi tontin kauppakirjojen allekirjoittamisesta.

Reilu vuosi sitten huhtikuussa istuttiin miniän kanssa näillä pakeilla ja ihasteltiin maisemia.
Ja mietittiin, että olisi kiva käydä porukalla täällä joskus piknikillä.
No, se piknik toteutui vähän pysyvämmin. :)
Tuon hetken muistoksi laitettiin linnunpönttö odottelemaan omia asukkejaan.

Kuluneen kuukauden aikana on tehty töitä tunteja laskematta
- ei nyt ihan vuorokauden ympäri, mutta kaikki liikenevä
aika on oltu raksalla.

Yksi viikonloppu tosin ehdittiin lomailemaankin.

Jääkaappi ja pakastin kotiutuivat omaan nurkkaansa.

Vili vaeltelee sujuvasti mummulan ja Hilmankallion ruokakuppien väliä omia aikojaan. :D

Jotain hommia on vielä tekemättäkin,
kuten tapetointi ja listoitus.

Mutta nyt voi taukokahvit juoda jo ruokapöydän ääressä,
samalla paikalla, josta postasin kuvan
7. elokuuta.

Säät ovat olleet mitä upeimmat ja isäntä aloitti eilen ulkolaudoituksen laittamisen.
Jonossa on myös kaivopumpun asennus
- ja muutama muukin 'pikkuhomma',
mutta kaikki ajallaan ja aikansa kaikella.

Touhuisaa toukokuuta myös sille puolen ruutuja! :)

Loppusuoralla...

...ainakin seinien ja katon osalta sisätiloissa. :)

Lumet alkoivat Hilmankalliolta sulaa ja paljastivat...

...edessä olevan urakan: pihasiivouksen.

Väliseinien rakentamisen jälkeen oli vuorossa mm. ilmastointiputkien veto.

Tässä isännän toteutunut unelma: keittiön roskiskaappiin tuleva poistoilma.

Seinien levytys sujui käsivoimin, mutta katon levytykseen vuokrattiin tällainen levynostin,

jolla työ saatiin tehtyä parissa päivässä.

Emännän huoleksi jäi ikkunan- ja ovenpielien levytys, joka oli sellaista aikaa vievää "silppuhommaa". 

Maanantaina 26.3. kävi miehet puhaltamassa villan välikatolle.

Vili kävi tarkistamassa, että työ on tehty hyvin.

Katti on tehnyt jo muutaman excursion Hilmankalliolle.

Vilille on suunniteltu oma "hylly", jonka näköalat ja toimivuuden isäntä kävi testaamassa.

Tässä vähän harvinaisempi kuvakulma tontin toisesta päästä talolle päin.

Eväitä raksalla syödään yleensä vähemmän hygieenisissä olosuhteissa, kipsipölyn narskuessa hampaissa. :)

Yksi vanha konsti on parempi kuin pussillinen uusia.

Tässä yksi niistä vanhoista:

siivoaminen sahanpuruilla.

Levytyksen yhteydessä kaikkialla leijuvan

pölyn saa kuriin parhaiten levittämällä

lattialle kosteaa sahanpurua

- tähän vuodenaikaan lumi on

erinomainen kosteuttaja -

ja harjaamalla sitä edestakaisin,

kunnes sahanpuru on sitonut pölyn

itseensä.

Ja nyt siihen loppusuoraan:
tänään nimittäin tilanne näyttää tältä.

Kaikki pinnat on levytetty ja kittaukset aloitettu - ja sitä hommaahan riittää.

Vielä piipun rappaus ja sitten voikin aloittaa maalaamaan.
Kylpyhuoneesta puuttuu vielä yksi levy, jonka jälkeen sinnekin voi alkaa tehdä pintaa.
Siitä kuvia tuonnempana.

Tämä kuva pohjoisrinteestä otettuna.

Kevään lisääntyvä valo virkistää mieltä

ja taas jaksaa painaa pitkää päivää.

Yksi muuttokin hoidettiin pääsiäisenä

nuorimmaisen suunnatessa

asumaan pääkaupunkiseudulle.

Omaa muuttoamme odotellessa... :)

Kevät keikkuen tulevi

Luvattoman kauan on edellisestä

postauksesta vierähtänyt aikaa.

Päivät ja viikot vain humahtavat johonkin.

Mutta tässä pieni kuvapläjäys

viime viikkojen uurastuksesta.

Itse kun katselee kuvia,

hämmästelee, kuinka paljon tapahtuu

pelkästään viikon aikana.

Tässä etuna on ehdottomasti

talon pieni koko, 64 m2. :)

Tammikuun loppupuolella oli aika asentaa EPS:t sekä lattiakaivot ja putkistot. Valua varten mittailtiin myös väliseinien paikat kohdilleen.

Ja tässä yhden sortin tilataidetta: lattialämmitysputkisto.

Maanantaiaamuna 5.2. mittari näytti - 19 pakkasta - ja piti valaa lattia. Jännitysmomenttia lisäsi se, että meillä oli illalla lento Roomaan. Valua siirrettiin keskipäivään ja se saatiin hoidettua aurinkoisen kirpakassa säässä. Valuletkun pituus taisi olla lähemmäs 30 m. Valu hautui muovin alla sillä välillä, kun...

...rakentajat kävivät Roomassa juhlimassa 26:tta hääpäiväänsä. <3

Kun reissusta palattiin, muovit poistettiin lattiasta ja mikä onni olikaan kävellä sileällä lattialla. Myös ikkunamuovit saivat kyytiä ja tällainen maisema avautuu olohuoneesta. 

Seuraavana työlistalla oli seinien koolaus, ikkunapielien teippaus, väliseinien rakentaminen (tällä kertaa teräksestä) sekä piipun muuraaminen. Lämminvesivaraaja kotiutettiin tekniseen tilaan. Valu luovuttaa melkoiset määrät kosteutta kuivuessaan ja sen poistamisesta huolehtii rakennuskuivain, joka vuokrattiin kuukauden ajaksi. Tämän kuvan oton jälkeen tilanne on ehtinyt muuttua melko lailla, mm. piippu saavutti tänään katonrajan.

Myös sähkömies on käynyt ensimmäisen kerran ja sai tällaista "sotkua" aikaan. :)

Lämmitykseen meillä tulee vesitakka ja sekin mallailtiin omalle paikalleen.

Ennen koolausta ja sähkömiehen käyntiä piti sisustussuunnitelman
olla aika lailla valmiina.
Tällä kertaa älysimme laittaa vahvemmat
koolaukset mm. keittiön kaappien sekä
kylpyhuoneen kalusteiden kiinnityskorkeudelle.

Vaikka toista taloa rakentaessa osaa
ottaa huomioon ihan eri tavalla asioita
kuin ensimmäisessä, niin yllättänyt
on nimenomaan suunnittelun ja
yksityiskohtien määrä.

Suunnitteluun on uponnut lukematon
määrä tunteja meiltä molemmilta
ja jokainen työvaihe
sisältää about 10 pienempää
huomioitavaa asiaa.

Eli ymmärrämme hyvin valmispakettien
suosijoita. :D
Mutta tämä on meille ainoa "oikea"
tapa rakentaa talo,
itse alusta loppuun saakka.
Ja vahva tunne on siitä,
että tämä jää myös viimeiseksemme,
tästä tulee se loppuelämän koti. <3